Johanna, Samuel ja Nico

Johanna, Samuel ja Nico
Johanna, Samuel ja Nico

Ratatie blogissa ihastellaan sisustusasioita, tehdään paljon käsillä ja annetaan vanhoille huonekaluille uusi elämä. Nico työkseen kunnostaa ja entisöi huonekaluja. Asumme maalla, noin tunnin matkan päästä Helsingistä, vanhassa pankkitalossa, jossa puuhaa riittää. Tervetuloa mukaan!

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Tallinnassa

Mikäli olet Tallinnaan matkaamassa, käy ihmeessä Tai Bohissa syömässä! Ihanaa ruokaa ja mieletön sisustus. Ystäväni kuvasi sisustusta hullunkuriseksi ja sitä se olikin kaikkine erikoisuuksineen. Yhdistelmä Liisa ihmemaata, Peppi pitkätossua ja creepiä autiotalotunnelmaa. Näyttäviä huonekaluja ja värejä. Silmänruokaa kaikkialla.

Kuvilla ei ole muuten mitään tekemistä paikan kanssa. Se paikka vaan täytyy kokea itse ja totta puhuen, kuviin en saanut vangittua sitä kaikkea mitä se paikka oli.

Vanha Tallinna oli ihanan tunnelmallinen, samoin meidän vanha hotelli ja sen pikkuruinen huone. Siellä me kuunneltiin sadetta, ukkosta ja salamointia ja katseltiin sitä tosta pikkuruisesta ikkunasta.

Reissussa parasta oli, että kerrankin ehti höpöttää kunnolla. Ehti muodostua myös matkahuumoria, vaikka reissu oli lyhyt:) Se oli semmonen pikkunen makupala, että tänne kannattaa ehdottomasti tulla pian uudelleen<3

perjantai 18. elokuuta 2017

Pankkiholvin uusi elämä

Talomme on toiminut pankkina 1930 -50-luvulle, mistä jäänteenä pieni pankkiholvi ja hyvin jämerä ovi. Halusimme tuoda oven esille, koska se oli peitetty muutamalla (oiskohan ollut 14 :) ) maalikerroksella vuosien saatossa. Lähtökohtana oli tutkia mitä ovi on syönyt ja joko palauttaa alkuperäinen oletettu puuootrauskuosi tai maalata mattamustaksi ja koristemaalata. Kumpikaan ei toteutunut, vaan päädyimme putsaamaan ns. mustan raudan kiiltäväksi. Homma vähän lisääntyi mutta lopputuloksesta tuli täydellinen.

pankkiholvi

Pari päällimäistä kerrosta olivat telattua seinämaalia, jotka lähti helposti maalinpoistoaineella ja kaapimalla. Alempana tuli todella tiukassa olevia maaleja ja tutkin pieneltä alueelta kerros kerrokselta pohjalle saakka. Ootrauskerroksen otin muutamasta muustakin kohdasta esille ja se ei ollut pelastettavissa päädyin poistamaan kaiken.

Kun musta rautapinta oli kokonaan esillä niin päätös tasoittaako vai rälläköikö. Rälläkkä voitti ja voi sitä rautapölyn määrää.

koristemaalaus

Visuaalisesti haimme vanhan vanhaa fiilistä ja koristemaalasin kullalla reunukset, kulmaornamentit ja teksin "You Are Safe Here" vanhanaikaisella fontilla. Reunaviivat maalasin teippaamaalla ja muihin tein sabloonit.

Myös lukon koriste susi ja kahva saivat perusteellisen sitruunahappokylvyn.

Oli mielenkiintoinen ja hauska projekti :)

perjantai 11. elokuuta 2017

Jotain kivaa alkamassa

Erilaisia kuvia. Uusia ja vanhoja. Tulevaan valmistautumista. Kutkuttavaa jännitystä. Inspiroitumista. Semmosta, kun välillä muistaa mitä on tulossa, alkaa hymyillyttämään. Tulee onnen tunne, ehkä vähän semmonen ”voiko tää olla totta”-fiilis. Ja sitten myös mausteena pientä pelkoa; tuleeko musta hyvä, opinko tai menetänkö luovuuden, kun tulee enemmän tietoa, ”sääntöjä”. Alanko vaatia itseltäni liikaa, menetänkö sitä kautta inspiraation.

Mutta toisaalta. ”the only photographer you should compare yourself to is the one you used to be” Jonkin verran jo nyt pelkästään kuvia ottamalla olen kehittynyt parempaan.

Tämä kuva on otettu melkein tasan vuosi sitten, enkä pysty ottamaan kunniaa tästä itselleni ;)

”What I like about photographs is that they capture a moment that`s gone forever, impossible to reproduce.”
-Karl Lagerfeld

Tämä kuva on otettu 3 vuotta sitten muutama tunti sen jälkeen, kun olen jälleen tehnyt testin, joka näyttää jälleen tyhmää yhtä viivaa. Kuukaudesta toiseen. Eikö tää koskaan lopu? Muistan sen pettymyksen, epätoivon, surun, tyhjyyden ja merkityksettömyyden. Mutta silti mä/me näytetään ihan onnellisilta.

”This is what I like about photographs. They`re proof that once, even if just for a heartbeat, everything was perfect.”

”photography is an art of observation. It has little to do with the things you see and everything to do with the way you see them.”
-Elliot Erwitt

”Birth certificates show that you were born. Death certificates show that you died. Photographs show that you really lived.”
-The Shoppe Desingns

Ylipäätään valokuvauksessa kiinnostaa jollain laillla historia ja se, että valokuvista jää jälki tähän maailmaan. Pienet hetket tallentuu ikuisesti. Ihmiset. Ja se sen hetkinen maailma.

”Photograph each day so we can live forever. <3”
-Explore My World

Ja tää on musta paras:

”The camera is an instrument that teaches people how to SEE without a camera”
-Dorothea Lange

”Money can´t buy you happiness, but it can buy you camera gear. And that`s pretty much the same thing."

Mulla on ollut tässä aikaa miettiä. Olen käynyt läpi vanhoja kuvia ja kuten huomaat, olen lueskellut valokuvaamiseen liittyen ajatuksia. Joita olen sitten täällä pureskellut. Siten valmistautunut tulevaan. Ja voi hitsi, miten onnellinen olen jo pelkästään noiden kuvien selaamisesta. Tuntuu siltä, että olen aika onnekas<3 On elämässä ihania ihmisiä ja onnellisia hetkiä.

Jos et vielä arvannut mihin tämä kaikki liittyy, niin olen aloittamassa valokuvausopinnot. Huhhuh. Nyt se on kirjoitettu tähän. Vähän jännittää. Mutta loppupeleissä sillain hyvällä tavalla. Kutkuttavalla ja vähän pelottavalla. Mutta eikö aina kaikkeen tärkeään uuteen liity vähän pelkoa. Muuten se ei olis niin kutkuttavaakaan.

Ihanaa viikonloppua!<3 Mä olen lähdössä ystävän kanssa Tallinnaan viikonloppuna, sekin on aika jännää. Hih.